Tippiä vapaaehtoistyöstä

Olen ollut nyt yhteensä kolmena päivänä vapaaehtoisena yhdessä Montrealin kotiateriapalvelujärjestössä eli Popote roulantessa. Ensimmäinen päiväni oli viime viikon torstaina ja tällä viikolla olin maanantaina ja torstaina. Lisäksi olin tiistaina järjestön iltatilaisuudessa, joka oli eräänlainen varainkeruukampanja.

Kirjoittaessani vapaaehtoistoiminnasta haluaisin vältellä puhumasta työstä, työpäivästä, työajasta ja työntekijöistä, koska työ -sanaan liittyy vahvasti rahan ansaitseminen. Sanan välttely kuitenkin hankaloittaa ja hidastaa kirjoittamista, niin otan sen käyttöön, vaikka toiminta onkin vapaaehtoista ja palkatonta.

Työpäiväni kesto Popote roulantessa on noin 4 tuntia. Työpäivä alkaa klo 9:30 aamulla ja päättyy noin klo 13:30. Aamulla autan keittiöhenkilökuntaa ateriarasioiden sulkemisessa ja auton pakkaamisessa. Auto on normaali henkilöauto. Autossa on kuljettaja ja ruoanjakaja. Minä olen toiminut ruoanjakajana. Minulla on lista, johon on listattu asiakkaiden tiedot ja heille jaettavan aterioiden määrä ja laatu. Kuljettaja pysäyttää auton asiakkaan oven eteen ja minä menen sisälle viemään aterian asiakkaalle. Asiakkaat voivat maksaa aterian käteisellä tai sitten he voivat maksaa heille toimitetut ateriat kerran viikossa tai kuukaudessa. Ateriaan kuuluu pääruoka, keitto ja jälkiruoka. Aterian hinta on 5 Kanadan dollaria. Asiakkailla on myös mahdollisuus tilata lisäksi järjestön valmistamia pakasteaterioita.

Ensimmäisenä päiväni sen jälkeen, kun olin jo vieraillut muutaman asiakkaan luona, saavuin erään hienosti pukeutuneen vanhemman naishenkilön ovelle. Hän oli minua vastassa patalapun kanssa ja hänellä oli 5 dollarin seteli kädessään. Kun olin ottanut setelin, hänellä oli kädessään vielä kolikko, jota on ojensi minulle. Tilanne sai minut hämmästymään ja ensimmäinen ajatukseni oli, että asiakas muisti aterian hinnan väärin. Taisin sanoa hänelle jotain sellaista, että aterian hinta on vain viisi dollaria ja en ollut valmis ottamaan kolikko vastaan. Muutaman vaivautuneen sekunnin päätteeksi asiakas sanoi: "It is for you". Tämän jälkeen ei ollut epäselvää, mistä oli kyse, hän oli antamassa minulle tippiä eli palvelurahaa!  

Näin suomalaisena olin asiasta varsin hämilläni, taidan olla edelleen, ja kävinkin asiasta lyhyen keskustelun autossa kuljettajan kanssa. Kuljettaja totesi asian normaaliksi ja lisäsi siihen, että he ovat toki pitäneet palvelurahan rajana yhtä dollaria. Asiakkaalle tulee huomautttaa asiasta silloin, jos hän on tarjoamassa enempää kuin yhtä dollaria. Päivän kuluessa myös muutama muu asiakas maksoi palvelurahaa. 

Osa asiakkaista asui melko varakkaalta vaikuttavissa asunnoissa, joten luulen heidän tilaavan kotiateriapalvelun henkilökohtaisesti eivätkä sosiaalitoimiston kautta. En ole varma asiasta, ja voin olla väärässäkin, koska onhan hyvävaraisella suomalaisella vanhuksellakin oikeus kunnalliseen kotiateriapalveluun. Pyrin ajattelemaan, että palvelurahan antaminen on asiakkaan mielestä normaali käytäntötapa ja sen vastaanottaminen on kohteliasta. Joskus olen jakanut palvelurahan kuljettajan kanssa ja joskus kuljettaja on antanut minun pitää kaikki rahat. Olen työskennellyt tähän asti vain palkattujen työntekijöiden kanssa. Palvelurahan saaminen vanhuksilta tuntuu minusta hieman oudolta, mutta koitan olla tuntematta asiasta syyllisyyttä. Yhteensä palvelurahaa kertyy päivän aikana 2 - 5 dollaria. 

Kun olemme jakaneet kaikki ateriat asiakkaille, palaamme toimipisteelle, josta aamulla lähdimme. Järjestö tarjoaa kaikille työntekijöille lounasaterian, joka on siis melkein samanlainen kuin kotiateripalvelun asiakkaile on jaettu. Ruoka on ollut erittäin maukasta. Viime viikon torstaina oli purjosipulipiirasta (rans. quiche), maanantaina oli tomaattista lihakastiketta ja makaronia ja tämän viikon torstaina oli tomaattisia kaalikääryleitä ja perunamuusia. Ilmainen lounas on mukava etu ja samalla saan tutustua Quebeciläisiin perinneruokiin. Alle olevassa kuvassa voi tutustua Montrealin kotiateriapalvelun maaliskuun ruokalistaan. Ateriat kuljetetaan arkisin maanantaista perjantaihin.

Ranskankielisessä Fil et fouet -ruokablogissa on tomaattisten kaalikääryleiden resepti ja muita herkkuja.

Montrealin kotiateriapalvelun maaliskuun ruokalista.
Herkullisestä vaikuttaa!